07.08.2010:
Lammella pidetyn nome-treenin jälkeen Eetu oksentaa kotimatkalla autossa runsaasti vettä. Myöhemmin
koira ravistelee ajoittain päätään ja pärskii. Kurkussa ei kuitenkaan näy mitään ja koira voi muuten hyvin, jo-
ten päätämme jäädä seuraamaan tilannetta.

10.08.2010:
Eetun pärskiminen ja pään ravistelu ovat loppuneet, mutta niiden tilalle on tullut köhä, johon kotikonstit eivät
auta. Varaamme ajan eläinlääkärille, jonka luona olemme koiriemme kanssa monesti käyneet.

12.08.2010:
Olemme helpottuneita päästessämme vastaanotolle, sillä parin viime päivän kuluessa Eetun köhiminen on
muuttunut kovaksi yskäksi, joka kumpuaa syvältä rintaontelosta. Yskän mukana nousee runsaasti eritettä.
Tilanne muistuttaa ikävästi vuoden 2007 episodia, jolloin tavallisena yskänä alkanut tauti eteni keuhkoihin.
Silloinen eläinlääkärimme seurasi tarkkaan Eetun vointia ja puuttui välittömästi tilanteeseen, kun lääkitys
(Kefalex vet. 500 mg 1½ tbl x 2) ei tehonnut oireisiin. Keuhkoista otettiin röntgenkuvat, joissa näkyi varjostu-
mia ja lääkitys vaihdettiin (Dosyklin 150 mg x 2). Jo vuorokauden kuluttua uuden lääkkkeen aloittamisesta
koiran kunto oli selkeästi parempi. Eetu parani vakavasta vaivastaan 4 viikon antibioottikuurilla.

Kuvailemme Eetun oireet ja selostamme tarkkaan vuoden 2007 tapahtumat. Selostuksemme ei tunnu kiin-
nostavan eläinlääkäriä.

Eetulla ei ole lämpöä ja pikatestin perusverinäytteet sekä sydämen kuuntelutulos ovat normaalit. Kysymme
keuhkojen röntgenkuvauksesta, mutta se on eläinlääkärin mukaan tarpeeton. Eläinlääkäri puhuu nielun tä-
hystyksestä vierasesineen poissulkemiseksi, mikäli oireet jatkuvat. Meistä vierasesine on epätodennäköi-
nen ja epäilemme ongelmaa keuhkoissa, minkä myös kerromme. Eläinlääkäri miettii pitkään lääkityksen
tarpeellisuutta, mutta päätyy aikansa harkittuaan lopulta määräämään koiralle lääkkeet. Kun kysymme, onko
määrätty antibioottikuuri tarpeeksi vahva koiran oireet huomioiden, saamme vastaukseksi kuurin olevan juu-
ri sopivan.

Diagnoosina on laryngitis (kurkunpään tulehdus) ja lääkityksenä Clavubactin 500 mg 1 tbl x 2 (12 päivän
ajan), Rimadyl vet. 100 mg 1 tbl x 1 (10 päivän ajan) sekä Resilar-yskänlääke 15 ml x 3.

14.08.2010:
Lääkkeet eivät ole auttaneet Eetun yskään ja koiran kunto on mennyt huonommaksi. Soitamme eläinlääkä-
rille ja saamme päivystysajan vastaanotolle. Lämpö, pikatestin perusverinäytteet sekä sydämen kuuntelutu-
los ovat normaalit. Kysymme lääkityksen tarkistamisesta, mutta eläinlääkärin mielestä nykyinen lääkitys on
riittävä eikä muutoksiin ole aihetta. Kun ihmettelemme, miksei lääkitys sitten tehoa, saamme vastaukseksi,
että oireet eivät helpotu näin lyhyessä ajassa (2 vrk). Eläinlääkäri miettii taas nielun tähystystä, mutta luopuu
ajatuksesta, koska avustavaa henkilökuntaa ei ole. Kysymme jälleen keuhkojen röntgenkuvauksesta ja hel-
potukseksemme Eetu kuvataan. Kuvauksesta ei ole mainittavaa hyötyä, sillä tyrmistykseksemme eläinlää-
käri ottaa ainoastaan yhden sivukuvan, ilmeisesti saadakseen meidät rauhoittumaan. Samalla eläinlääkäri
kuitenkin selostaa, että normaalisti keuhkot kuvataan molemmilta puolilta koiran ollessa kyljellään, lisäksi
otetaan yksi kuva koiran ollessa selällään (tämän tiesimme muutenkin). Eläinlääkäri ei havaitse Eetun aino-
assa keuhkokuvassa mitään erikoista. Arvoitukseksi jää, mitä ottamatta jääneissä kuvissa mahdollisesti
olisi näkynyt. Käynnin lopuksi varataan aika seuraavalle viikolle nielun tähystykseen. Meitä pyydetään peru-
maan aika, mikäli koira on jo tervehtynyt.

15.08.2010:
Eetun yskiminen on edelleen lisääntynyt ja pahentunut. Koira on väsynyt ja apea ja enimmäkseen makailee.
Normaalisti Eetu makaa selällään tassut kohti kattoa, mutta nyt koira on koko ajan kyljellään. Lämpöä ei
edelleenkään ole ja ruokakuppikin tyhjenee joskin normaalia hitaammin. Yhtäkkiä kuulemme outoa ääntä ja
toteamme kauhuksemme, ettei koira saa kunnolla hengitettyä. Tilanne menee onneksi nopeasti ohi, mutta
emme enää jää odottamaan, vaan lähdemme saman tien YES:n päivystykseen.

Päivystyksessä ei ole ruuhkaa ja pääsemme hetken odottelun jälkeen vastaanotolle. Pätevä ja ystävällinen
eläintenhoitaja kyselee tarkkaan esitiedot ja kerromme myös vuoden 2007 episodista. Eetu lähtee hoitajan
mukana verikokeisiin ja me jäämme aulaan odottamaan. Laboratorionäytteiden jälkeen on vuorossa keuh-
kojen röntgenkuvaus, jossa henkilökuntapulan vuoksi olemme mukana avustamassa. Huomaamme, miten
vaikeaa selällään olo on sairaalle koiralle.

Hetken kuluttua eläinlääkäri tulee kertomaan tutkimusten tulokset. Eetun keuhkoputkien seinämät ovat pak-
suuntuneet, keuhkorakkuloissa on tiiviyttä ja keuhkopussissa nestettä. Keuhkojen toimintaa kuvaavat veri-
kaasuanalyysit ovat pielessä. Diagnoosina on pneumonia (keuhkokuume, keuhkokudoksen tulehdus). Ti-
lanne on vakava ja Eetu siirretään teho-osastolle. Huonot uutiset eivät yllätä meitä, sillä jotain tällaista olim-
me ounastelleetkin. Toisaalta olemme helpottuneita, sillä nyt vaivan laatu on selvinnyt ja tiedämme, että Ee-
tun hyväksi tehdään kaikki voitava.

Kun mainitsemme suunnitellusta nielun tähystyksestä, eläinlääkäri toteaa, ettei sairas koira olisi enää he-
rännyt toimenpiteen vaatimasta rauhoituksesta. Eetu jää teho-osastolle ja meille luvataan soittaa tilanteesta
seuraavana päivänä. Koiran voinnin huonontuessa meihin otetaan heti yhteyttä. Toivomme koko sydämes-
tämme, ettei puhelin soi yöllä.

16.08.2010:
Heräämme levottomasti nukutun yön jälkeen. Puhelin on ollut hiljaa, mikä on positiivinen merkki. Perumme
huomiselle varatun ajan nielun tähystykseen ja kerromme Eetun olevan YES:n teho-osastolla. Asiasta luva-
taan ilmoittaa eläinlääkärillemme.

Iltapäivällä YES:n eläinlääkäri soittaa. Eetu on saanut suonensisäistä nesteytystä sekä kahta eri antibioottia.
Koiran vointi on kohentunut ja verikaasuanalyysien tulokset näyttävät jo paremmilta, joten saamme hakea
Eetun illalla kotiin. Lääkityksenä on toistaiseksi Synulox vet. 400 mg 2 tbl x 3 ja Doximycin 150 mg 2 tbl x 2.
Eetu pidetään levossa, ulkona saa käydä vain lyhyillä pissalenkeillä. Kylkiä taputellaan eritteiden irrottami-
seksi ja koiralle annetaan höyryhengitystä. Mikäli koiran vointi huononee, on heti otettava yhteyttä.

23.08.2010:
Kotona Eetun vointi on kohentunut päivä päivältä. Yskiminen on loppunut ja koira on pirteä ja iloinen. Pihalla
Eetu ottaa välillä jopa pieniä juoksuspurtteja.

03.09.2010:
Viemme Eetun koko päiväksi YES:n sisätautien osastolle kontrollikäyntiä varten. Iltapäivällä hoitava eläinlää-
käri soittaa. Keuhkomuutokset ovat vähentyneet ja valtimoveren happiarvo on noussut, muut laboratorioko-
keet ovat kunnossa. Lääkitys jatkuu toistaiseksi ennallaan. Seuraava kontrolli on kahden viikon kuluttua.

17.09.2010:
Eetun viettää taas päivän YES:n sisätautien osastolla kontrollikäynnillä. Hoitava eläinlääkäri soittaa iltapäi-
vällä ja kertoo röntgentutkimusten ja laboratoriokokeiden olevan kunnossa. Röntgenlääkäri tarkastaa vielä
myöhemmin keuhkokuvat. Koska Eetun yleisvointi on hyvä, saamme luvan lopettaa antibiootit. Uusia kontrol-
likäyntejä ei enää tarvita.

08.10.2010:
YES:n eläinlääkäri soittaa ja kertoo röntgenlääkärin katsoneen Eetun keuhkokuvat, jotka ovat kunnossa. Sa-
malla saamme vihdoin luvan siirtyä koiran kanssa normaaliin liikuntaan ja treenaamiseen. Eläinlääkärin
mukaan on mahdollista, että rankka sairaus on jättänyt Eetun keuhkoihin pysyviä muutoksia, jotka lisäävät
koiran alttiutta sairastua erilaisiin hengitystieinfektioihin. Tämä on ikävä uutinen ja aika näyttää, kuinka Eetun
käy. Selvää on, että jatkossa pyrimme minimoimaan kaikki koiraan kohdistuvat terveydelliset riskit.

Rahaa on kulunut 1522,30 euroa, josta vakuutus korvaa osan. Sinällään raha on sivuseikka - tärkeintä on,
että Eetu saatiin paranemaan. Koiran peruskunto pitää pikkuhiljaa kohottaa sairastumista edeltäneelle ta-
solle ja mihinkään kokeisiin ei ole asiaa pitkiin aikoihin. Eläinlääkärimme ei ole vaivautunut tiedustelemaan
koiran vointia. Kyseisen ammatinharjoittajan palveluksia emme enää tule käyttämään.